Byrokratian ihannemallin mukaan työtehtäviin pyritään löytämään juuri siihen sopivat henkilöt, joilla on oikeanlainen koulutus sekä tietotaitoa asiaan liittyen. Valittuja työntekijöitä ohjataan sitten tarkoin määritellyin ohjein, joita tulee noudattaa. Tällainen toimintamalli toimii erityisesti isoissa organisaatioissa, joissa vaaditaan erilaista osaamista, kuten esimerkiksi poliisilaitoksella, armeijassa sekä yliopistoissa.
Byrokraattisten organisaatioiden toiminta on persoonatonta eikä sen pyrkimyksenä ole edistää työntekijöiden välisiä suhteita vaan keskittyä enemmän itse työntekoon. Tämä persoonattomuus näkyy esimerkiksi siinä, että isot organisaatiot, kuten Itä-Suomen yliopisto, tulevat julkisuuteen yliopiston nimissä, eikä yksityisenä henkilönä. Näin edustetaan sitä kokonaisuutta, jota kaikki alaiset noudattavat. Työntekijöiden tulee toimia ennalta määriteltyjen ohjeiden mukaan, eikä omaan sooloiluun ole varaa. Tämä korostaa hierarkiaa ja vallan merkitystä organisaatioissa.
Max Weberin byrokratian 15 periaatteen malli kuvastaa hyvin sitä kokonaisuutta, millaisena byrokraattiset organisaatiot nähdään. Muodolliset säännöt, erikoistuneet työtehtävät ja selkeä hierkarkia näkyy myös esimerkiksi meidän yliopiston arjessa. Eri aloille vaaditaan erityisosaajia ja heillä on oltava siihen pätevyys ja hallintoon sekä korkeampiin virkoihin edellytetään taas toisenlaista koulutusta. Hierarkinen rakenne myös määrittää, kenellä on valtuuksia tehdä päätöksiä ja kenellä ei. Esimerkiksi opettajilla on valtaa toteuttaa vaan oman oppinaineensa opetus, mutta voivat osaltaan kuitenkin osallistua päätöksentekoihin ryhmänä muun muassa uutta opetussuunnitelmaa laadittaessa.
Opiskelijan näkökulmasta muutoksien ehdottaminen ja toimeenpaneminen vaatii monta väliporrasta. Yleensä asia saadaan laitettua alulle oman ainejärjestön kautta, jonka jälkeen hallituksen jäsenet välittävät tiedon yliopiston ylioppilaskunnalle. Tämän jälkeen informaatio välittyy ylemmille hallintoelimille, joissa mahdollisia päätöksiä ja muutoksia voidaan tehdä. Prosessi saattaa kuitenkin viedä paljon aikaa. Monesti byrokratia onkin aiheuttanut harmaita hiuksia, sillä asiat tuntuvat etenevän niin paljon hitaammin monien välikäsien takia. Yhden allekirjoituksen saaminen johonkin paperiin saattaa kestää useita päiviä tai jopa viikkoja. Opiskelijat joutuvat myös kohtaamaan byrokratiaa asioidessaan esimerkiksi Kelan kanssa. Monista yksinkertaisista asioista tehdään vaikeita lakien ja sääntöjen takia.
Byrokraattisten organisaatioiden toiminta on persoonatonta eikä sen pyrkimyksenä ole edistää työntekijöiden välisiä suhteita vaan keskittyä enemmän itse työntekoon. Tämä persoonattomuus näkyy esimerkiksi siinä, että isot organisaatiot, kuten Itä-Suomen yliopisto, tulevat julkisuuteen yliopiston nimissä, eikä yksityisenä henkilönä. Näin edustetaan sitä kokonaisuutta, jota kaikki alaiset noudattavat. Työntekijöiden tulee toimia ennalta määriteltyjen ohjeiden mukaan, eikä omaan sooloiluun ole varaa. Tämä korostaa hierarkiaa ja vallan merkitystä organisaatioissa.
Max Weberin byrokratian 15 periaatteen malli kuvastaa hyvin sitä kokonaisuutta, millaisena byrokraattiset organisaatiot nähdään. Muodolliset säännöt, erikoistuneet työtehtävät ja selkeä hierkarkia näkyy myös esimerkiksi meidän yliopiston arjessa. Eri aloille vaaditaan erityisosaajia ja heillä on oltava siihen pätevyys ja hallintoon sekä korkeampiin virkoihin edellytetään taas toisenlaista koulutusta. Hierarkinen rakenne myös määrittää, kenellä on valtuuksia tehdä päätöksiä ja kenellä ei. Esimerkiksi opettajilla on valtaa toteuttaa vaan oman oppinaineensa opetus, mutta voivat osaltaan kuitenkin osallistua päätöksentekoihin ryhmänä muun muassa uutta opetussuunnitelmaa laadittaessa.
Opiskelijan näkökulmasta muutoksien ehdottaminen ja toimeenpaneminen vaatii monta väliporrasta. Yleensä asia saadaan laitettua alulle oman ainejärjestön kautta, jonka jälkeen hallituksen jäsenet välittävät tiedon yliopiston ylioppilaskunnalle. Tämän jälkeen informaatio välittyy ylemmille hallintoelimille, joissa mahdollisia päätöksiä ja muutoksia voidaan tehdä. Prosessi saattaa kuitenkin viedä paljon aikaa. Monesti byrokratia onkin aiheuttanut harmaita hiuksia, sillä asiat tuntuvat etenevän niin paljon hitaammin monien välikäsien takia. Yhden allekirjoituksen saaminen johonkin paperiin saattaa kestää useita päiviä tai jopa viikkoja. Opiskelijat joutuvat myös kohtaamaan byrokratiaa asioidessaan esimerkiksi Kelan kanssa. Monista yksinkertaisista asioista tehdään vaikeita lakien ja sääntöjen takia.
Byrokratia luo selkeät raamit, joiden sisällä toimia ja se mahdollistaa toimiessaan tasa-arvoisen kohtelun kaikkia kohtaan. Toisinaan loputtomat säännöt ja monet mutkat saavat kuitenkin hermot kireiksi.
Kommentit
Lähetä kommentti