Vallan ja kulttuurin johtaminen

Weberin mukaan valta on sitä, että A saa B:n tekemään jotain. Hyvä johtaminen onkin ajatusten myymistä. Johtaja saa myös toiset haluamaan tehdä juuri sen, mitä johtaja haluaa heidän tekevän.

Johtajan tulee tuntea kaikki organisaatiossa vallitsevat kulttuurit, niin näkyvät ja näkymättömät kuin pää- ja sivukulttuurit, jotta hän ymmärtää työntekijöiden asemaa ja suhteita ja tietää, mikä on soveliasta. Tässä päästään taas siihen ajatukseen, että hyvän johtajan tulee olla perillä niin yrityksen toiminnasta kuin sen työntekijöistäkin.

Jos johtajan ja alaisien välillä on selvä ero, on alaisia helpompi johtaa. Toisaalta läheinen suhde tekee työstä mielekkäämpää ja rennompaa. Mutta  mikä on tehokkaampi vaihtoehto? Hyvän johtajuuden kannalta kumpikaan ääripää ei ole paras mahdollinen vaihtoehto. Mikäli vallan kohteena olevat kokevat vallan käytön oikeutettuna, silloin johtajaa myös totellaan sekä kunnioitetaan.

Organisaatioilla saattaa olla hyvinkin erilaisia näkemyksiä siitä, kuinka valtaa käytetään. Hierkarkia ja vastuun määrä vaikuttaa omalta osaltaan siihen, kuinka alaisia johdetaan. Myös johtajan toimenkuva vaikuttaa siihen, kuinka hän käyttää valtaa. Jotkut johtajat voivat olla hyvinkin pitkälti samoissa työtehtävissä kuin alaisensakin, jolloin kuilu välissä ei ole niin  syvä.

Kuvaannollisesti johtajat voivat hypätä kuilun puolelta toiselle, mutta alaiset joutuvat pysymään omalla puolellaan. Johtaja voi kuitenkin itse määrittää, kuinka paljon alaiset voivat kurotella ja huudella toiselle puolelle. Esimerkiksi tiimijohtajat voivat antaa tiimilleen enemmän valtuuksia tehdä päätöksiä, jotta työnteko olisi tehokkaampaa.